Tämän kirjoituksen myötä rikon yhden lupauksen, alan nimittäin kirjoittamaan blogia. Jäiks! Tämmönen kirjoittelu toimii myös hyvänä terapiana itselle. On urheilijalle hyvä käydä välillä vähän suoristamassa hiekkapolkua korvien välissä - polku joka välillä mutkistuu turhan paljon ;) Olen urheilijana, ihmisenä ja varsinkin ottelijana kasvanut paljon menneen vuoden aikana. Haluan tämän blogin avulla mahdollisesti tuoda uutta nostetta uralleni. 22-vuotiaiden EM kisat Tampereella heinäkuussa, jotka meni omalta osaltani erittäin onnistuneesti, antoi minulle paljon. Eniten ehkä se muistutti minua siitä kuinka paljon rakastan lajiani. Monen hankalan vuoden jälkeen tuntui vihdoinkin siltä että onnistuin jossain. Haluan myös käyttää tilaisuutta hyväksi ja tuoda tätä uudestaan löytynyttä vanhaa intoa mukaan syksyn harjoituksiin. Ja kyllä, pidän myös blogia ruotsiksi!
Eli olen melko pienillä resursseilla päässyt melkein jo kansainväliselle tasolle. Tähän yritän nyt syksyllä hakea muutosta, ja tällä hetkellä vaikuttaa vahvasti siltä että syksyllä myös muutosta saadaan aikaan. Ainakin jollain tavalla. Koska aikuisten EM kisat kisataan ensi vuonna Zürichissä pidän sitä hyvänä välipälänä jos sinne pääsisin. Tiedän että se on täysin mahdollista - mutta se vaatii onnistuneen harjoituskauden ja sen lisäksi vielä hyvää tuloskuntoa jo kauden alkuvaiheessa. Vaikka tästä kesästä onkin kisoja jäljellä into päästä takaisin harjoittelemaan ensi kautta varten on suurempi kuin moneen vuoteen.
22-vuotiaiden SM-kisat käydään siis ensi viikonloppuna Raahessa. Siinä mielessä jännä tilanne, kun ensimmäiset SM-kisani oli nimenomaan Raahessa vuonna 2005. Eli voidaan sanoa että ympyrä sulkeutuu ;) Tämän jälkeen termi "nuori ja lupaava" on todellakin "so last season" minun kohdallani. Lajivalikoima on vähän eri kuin kahdeksan vuotta sitten, kuten silloinkin niin aina hiekkakasalla viihtyneenä pituus kuuluu ohjelmaan, mutta tällä kertaa menen seiväspaikalle taivuttamaan hiilikuituseipäitä (hyppypaikka on kuulemma erittäin suosittu seiväshyppääjien kesken) ja sitten kirsikkana kakun päällä varttimaili - aitojen kera (!!!). Nelkun aidoista on muuten 4. sija puolustettavana viime vuodelta, kun hävisin mitalin sadasosalla - eli mikään aloittelija en ole vaikken tätä matkaa ole vielä tänä kesänä juossutkaan. Siitä seuraavana viikonloppuna pidetään viimeiset junnukisani, silloin on nimittäin SM-otteluiden vuoro. Ottelut käydään Suomenruotsalaisten käsipallomekassa, eli Karjaalla. Karjaan kentällä hyppäsin muuten ensimmäisen kerran pituutta päälle kuuden metrin vuonna 2005. Ottelussa olen puolustava mestari ja tänä vuonna mestaruudesta käydään kovempaa kamppailua kuin viime vuonna. Tämän kesän paras lataus meni EM-kisoihin, mutta kunto ei ole hävinnyt mihinkään - eli mahdollisuudet on hyvään sarjaan jos päiväkunto on hyvä ja kelit suosii! Otteluiden jälkeen unohdetaan sitten kaikki, mitä yleisurheiluun liittyy pariksi viikoksi, ennen kuin katseet kääntyvät kohti Zürichiä ja seuraavaa kautta.
Kun kausi on virallisesti paketissa tulen sitten tarkemmin analysoimaan mennyttä kautta ja muuta hauskaa. Varmaan EM-kisoista tulee joku jälkilöyly sekä kerron vähän mitä kulissien takana tapahtuu (se on aika paljon tällä hetkellä voin luvata!). Suurin syy miksi tätä blogia edes laitoin pystyyn selviää myös syksyn mittaan ;) eli olkaa kuulolla, tästä se vasta lähtee!
/OttoY
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar